The Comedy About A Bank Robbery eli TÄMÄ ON RYÖSTÖ!

The Comedy About A Bank Robbery by Henry Lewis, Jonathan Sayer & Henry Shields

suomennos Mikko Koivusalo

kuvassa: (oik.) Petra Ahola, Saska Pulkkinen, Samuli Muje, Verneri Lilja

(23.4.2019)

Farssin salattu maailma! Nyt sukelletaan pää edellä psykoanalyyttiseen taiteentulkintaan!

Kiinnostukseni dramaturgian ja sisällön yhteyteen, synnytti tällä kertaa psykoanalyyttisen tulkinnan farssista. Analyysin laajuus kertoo mielestäni siitä, miten näytelmässä kaikki liittyy kaikkeen. Oli mahdotonta olla tarttumatta näihin kaikkiin aiheisiin. Tämä on ryöstö! on osiensa summa - hieno, riemastuttava ja ehjä kokonaisuus!

LYHYT TIIVISTELMÄ:

Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian mukaan ihmisen PSYYKE koostuu viettipohjasta, egosta ja yliminästä. Tämä kolmijakoinen hierarkia läpäisee näytelmän tasot. Se on kirjoitettuna roolihenkilöihin,  sisäänrakennettuna lavastukseen, sitä ilmennetään rekvisiitalla ja myös luonto ja ympäristö kertaavat tätä kolmipolvista muotoa.

Halun ja tavoittelun kohteena oleva timantti on toiminnan liikkeellepaneva voima ja liittyy ELÄMÄNVIETTIin. Timantti synnyttää (vietti)energiaa ja sijaitsee pankkiholvin "sydämessä" eli kaiken ytimessä. Se on elämää ylläpitävä voima.

KUOLEMANVIETTI ilmenee aggressiona, väkivaltana, konkreettisena ja vertauskuvallisena kuolemana sekä toistamispakkona ja toisteisuutena. Tämä on farssille tunnusomainen piirre.

Yksi näytelmän pääteema on paljastumisen ja kasvojen menettämisen pelko, joka yhdistyy HÄPEÄän. Koska siihen liittyy häiritseviä ajatuksia ja pelkoja, joita ihminen pyrkii poistamaan, välttämään ja hallitsemaan erilaisilla kehittyneillä - tai vähemmän kehittyneillä - keinoilla, yhdistyy häpeä kuolemanviettiin. Mutta häpeä liittyy myös mielihyväperiaatteella toimivaan elämänviettiin, jonka impulsseja yliminä pyrkii valvomaan. 

OIDIPUSKOMPLEKSIn sisältyminen näytelmän perhekuvioihin viimeistelee psykoanalyyttisen tulkinnan.

Mitä rakenne sitten kertoo sisällöstä?

Analyysin tasolla näytelmässä käsitellään viettipohjan houkutuksia, joita ego hillitsee ja hallitsee ja yliminä valvoo. Me ihmiset olemme osa luontoa, mutta emme anna viettien hallita toimintaamme (ainakin kuvittelemme niin). Yhteiskunnassa on arvoja ja normeja, joiden mukaan koitamme käyttäytyä. Luonto ja vietit eivät silti lähde meistä. Tätä luonnon ja yhteiskunnan välistä ristiriitaa farssi käsittelee päällisin puolin älyvapaalla tavalla. Väitän, että yksi farssin nautinnoista syntyy paljastumisen pelosta, jota on nautinnollista ja kutkuttavaa seurata turvallisesti sivusta. Farssi on myös villi kuin luonto, jonka kesyttämis- ja huijausyrityksille on vapauttavaa voida nauraa.

Analyysin pääotsikot:

1. Psyyken rakenne

2. Elämänvietti libido

3. Roolit Runqvistista Jumalaan

4. Tiedostamaton

5. Luonto psyykeen kuvaajana

6. Fyysiset ja psyykkiset tilat

7. Häpeä - housut kintuissa

8. Kuolemanvietti thanatos

9. Oidipaaliset perhesuhteet

10. Luettavaa

11. Ekstrat - hifistelyä

Olkaa hyvät ❤

PSYYKEN RAKENNE

Käsitteiden lyhyt koonti:

1) VIETTIPOHJA (ID) "Sormet syyhyää, kun ajatteleekin sitä timanttia.”

* tiedostamaton

* primitiiviset vaistot, vietit, halut ja impulssit

* toiveen ja pelon yhdistelmät, fantasiat

* toimii mielihyväperiaatteen mukaan

* hakee välitöntä tyydytystä

* sisältää elämän- ja kuolemanvietin

2) EGO “Mun ei varmaankaan tarvitse erikseen muistuttaa, kuinka tärkeää on nyt antaa vakuuttava vaikutelma.”

* tietoisen persoonan keskipiste, joka sijaitsee viettipohjan ja yliminän välissä

* järki, logiikka, tietoinen toiminta, itsereflektio

* sosiaalisesti hyväksytyt tavat toteuttaa viettipohjan haluja

* toimii realiteettiperiaatteen mukaan

* egon tietoinen puoli on se, jota kutsumme “minä” tai “itse"

* egon tiedostamaton puoli sisältää mm. ristiriitatilanteissa aktivoituvat puolustusmekanismit

3) YLIMINÄ “Mä en osaa edes kertoa, kuinka ilonen mä oon siitä, että mä löysin hyvän, kristityn naisen, jonka kanssa mä voin käydä kirkossa.”

* toimii egon kriitikkona ja moraalisena sensuurina, ns. superego

* omatunto; käsitys yhteisön arvomaailmasta ja normeista, hyväksytystä tai toivottavasta toiminnasta

* itsekritiikki ja ‐tarkkailu, kannustaa ihmistä tekemään parhaansa, velvollisuudentunto, järki

* toimii moraaliperiaatteen mukaan

* vanhemmilta/kasvattajilta omaksuttu

* koska on ulkopuolelta omaksuttu, voi olla ristiriidassa yksilön omien arvojen kanssa saattaa olla myös tiedostamatonta

ELÄMÄNVIETTI libido

“Runqvist --- niin kuin kaikki ton ikäset miehet, sä ajattelet pakkomielteisesti vain yhtä asiaa”

* viettienergia * sukupuolinen halu * elämää ylläpitävä voima

Analyysissäni halun ja tavoittelun kohteena oleva TIMANTTI on toiminnan liikkeellepaneva voima ja liittyy ELÄMÄNVIETTIin. Timantti synnyttää (vietti)energiaa ja käynnistää tapahtumat; se on elämää ylläpitävä voima.

Timantti on vartioituna pankkiholvissa, jonne ryöstäjät laskeutuvat köyttä pitkin. Laskeutuminen yhdistyy tulkinnassani määreisiin “alhaalle”, “pohjalle” ja “pinnan alle”. Pankkiholvi sijaitsee pankin keskellä, sen "sydämessä" eli kaiken ytimessä - siellä missä elämänviettikin.

Näytelmässä tavoitellaan myös nuorta naista OIKKUa, jolla on lukuisia kosijoita. Molemmat tavoiteltavat asiat ovat ns. Kulmikon takana, sillä pankinjohtaja Kulmikko on myös Oikun isä.

(ylh.) Verneri Lilja, (kesk.) Tommi Raitolehto, (alh.) Petra Ahola

ROOLIT Runqvistista Jumalaan

EGO roolihenkilöissä

“Moi, Runqvist. Sori äskeisestä, pakko pitää kulissia yllä.”

JOHTAJA KULMIKKO edustaa “egon keskipistettä”. Hänellä on keinoja vaikuttaa julkiskuvaansa ja peitellä maineensa kannalta epäsuotuisia asioita. Hän mm. ottaa silmälasit pois päästä valehdellessaan antaakseen rehellisen vaikutelman ja kutsuu Aamulehden päätoimittajan kirjoittamaan artikkelia pankista kohentaakseen pankin imagoa. Kulmikolla on myös apureita. Aarnen tehtävä on pitää huolta timanttilippaan koodista, ja Panen piilottaa todisteet Kulmikon petoksista sekä vartioida timanttia.

SAMI edustaa astetta kehittyneempää versiota egosta. Hän pärjää ilman apureita ja on taitava huijari ja taskuvaras. Julkiskuvan ja huijaamisen teemoihin liittyy toisena henkilönä esiintyminen ja itsestään valheellisen kuvan antaminen. Aarne ei osaa valehdella ja onkin pankissa töissä vain harjoittelijana. Kauppinen puolestaan on kokenut harrastajateatterinäyttelijä. Mutta SAMIN valepersoonallisuudet (lääkäri, lakimies, rovasti) todistavat hänen erinomaisista huijaustaidoistaan eli toimivasta egosta. Ammatit viittaavat myös koulutukseen, moraaliin ja moitteettomuuteen luoden henkilöstä edustavan vaikutelman - toisin kuin taskuvaras.

Samin omatunto (yliminä) on äidin ansiota - niin kuin se yleensä on vanhempien ansiota. Raija kasvattaa poikaansa kunnialliseksi, moittii epärehellisyydestä ja on syvästi huolissaan tämän pikkurikoksista. Sami palauttaakin varastamansa käsilaukun, lompakot ja kärsii tunnontuskia vääristä henkilöllisyyksistä. Kulmikkoa esittäessään Sami toteaa: “Mä en ole oikein oma itseni” ja vaikeroi kesken ryöstön: “Tää en oo minä”.

Myös OIKKU edustaa egoa. Hän on teeskennellyt ja huijannut kosijoitansa saadakseen heiltä rahaa. Valehtelemalla työskentelevänsä “köyhien-vammaisten-eläinlastenhoitokodissa”, Oikku luo itsestään siloiteltua ja hyveellistä kuvaa. Ryöstön yhteydessä Oikku esiintyy valehenkilöllisyydellä.

Samin tapaan myös Oikulla on kehittyvä yliminä. Hän ihastuu Samin rehellisyyteen ja myöntää lopulta olevansa itsekin huijari. Oikun asunto sijaitsee 6. kerroksessa, mikä tila-analyysissä viittaa yliminään. Mutta siitä tuonnempana.

VIETTIPOHJA roolihenkilöissä

“Mä oon oottanu niin kauan, että sun sormet vaeltaa pitkin mun kroppaa.”

RUNQVIST on istunut vankilassa päällekarkauksesta ja ryöstöstä ja pakenee sieltä päämääränään timanttiryöstö. Ensimmäisenä hän hakeutuu tyttöystävänsä Oikun asunnolle ja on vankeuden jälkeen ns. puutteessa. Timanttiin ja Oikkuun liittyvän halun kautta Runqvistin hahmo kytekytyy elämänviettiin. Hän on myös impulsiivinen ja väkivaltainen hahmo, jonka läsnäolo saattaa olla todellinen uhka muiden roolihenkilöiden hengelle. Näin Runqvist liittyy kuolemanviettiin. 

Yhdessä kohtauksessa esiintyvä yksinäinen PANKKIROSVO on Runqvistia heikompi ilmentymä samasta teemasta.

KAUPPISEN (Runqvistin apuri) tehtävänä on ajaa pakoautoa, selvittää timanttilippaan koodi, hankkia apuvälineitä ja selvittää reitti pankkiholviin, jossa timantti sijaitsee. Kauppisen menetelmät halun kohteen saavuttamiseksi ovat hienovaraisempia, sivistyneempiä ja kehittyneempiä, kuin mihin Runqvist pystyisi.

YLIMINÄ roolihenkilöissä

“Jeesus, Maria ja Joosef!”

Kun Samista edetään kohti varsinaista yliminää, ensimmäisenä vastaan tulee TARKASTAJA SOKKA, jonka tehtävänä on tarkastaa Tammerkosken pankin toiminta PRINSSI LUDWIGin vierailua varten. Prinssistä hypähdetään myyttisiin hahmoihin. Kauppinen ja Aarne muuttuvat kuollessaan ENKELEIKSI. Repliikeissä vilahtavat JEESUS, MARIA JA JOOSEF edustavat korkeimman ideaaliin perhettä. Korkeinta naispuolista auktoriteettia edustaa RAIJA, sillä uskonnollisena ihmisenä hänellä on vahvin yhteys jumalanpalveluksessa ylistettävään JUMALAan. Tätä korkeammalle ei hierarkiassa luonnollisestikaan päästä; Jumala on yliminän korkein ilmentymä.

Egon ja yliminän välistä löytyvät myös vanginvartijat ja vankilanjohtaja sekä Sokan esimiehet komisariosta sotamarsalkkaan. Parenteeseissa kerrotaan, kuinka aina seuraavaksi korkeammassa asemassa olevalla on “sama univormu, vielä isommat viikset ja vielä enemmän rintamerkkejä. Ja vielä vihaisempi”. Naispuolisista roolihenkilöistä vastaavan suoran muodostavat naiset Sokan ex-vaimosta tämän isomummaan, joista "jokainen on edellistä vanhempi ja ryppyisempi”.

Varsinainen “SUPEREGOJEN SUORA” näyttäytyy toisen puoliajan montaasikohtauksessa, jossa: 1) Sokka puhuu esimiestensä kanssa puhelimessa 2) Sami kysyy neuvoa äidiltä 3) kirkon jumalanpalveluksessa ylistetään Jumalaa 4) Sokka puhuu vaimonsa suvun naisten kanssa puhelimessa.

TIEDOSTAMATON

* uni, kloroformin ja iskujen aiheuttama tajuttomuus, sekavuus ja unohtaminen *

AARNE edustaa ehkä vahvimmin tiedostamatonta. Hän näyttäytyy muistiongelmaisena potilaana; Aarnea lyödään päähän niin monta kertaa, että hän lopulta hoippuroi sekavana ja menettää hetkeksi tajuntansa; Kauppinen tainnuttaa Aarnen timanttilippaan koodin. Koodi päätyy rosvojen käsiin eli ego (=Kulmikko, joka on ulkoistanut tehtävän Aarnelle) epäonnistuu viettipohjan (=timantin) vartioinnissa.

PANE nukkuu vartiointitehtävissään. Pankkiholvissa ryöstäjät laulavat tuutulaulua, jotta tämä ei heräisi. Pane pysyy tiedostamattomassa tilassa ja epäonnistuu Kulmikon hänelle osoittamassa tehtävässä - eli myös tässä tapauksessa ego epäonnistuu viettipohjan vartioinnissa.

Myös SAMI joutuu vahingossa kolmesti Kauppisen tainnuttamaksi. Ryöstösuunnitelmaan kuuluu johtaja Kulmikon tainnuttaminen (egon toimintakyvyttömäksi tekeminen), jotta päästään käsiksi timanttiin (tiedostamattomaan ja vietteihin). Analyysin tasolla näen Kulmikoksi naamioituneen tajuttoman Samin kuvana Kulmikon tiedostamattomasta.

kuvassa: Tom Lindholm ja Tommi Raitolehto

LUONTO psyykeen kuvaajana

EGO "Me ei ikinä pystytä juoksemaan nopeammin kuin noi koirat."

Suurin osa näytelmästä tapahtuu MAAN PINNALLA. Näytelmän alkupuolella VAHTIKOIRAT jahtaavat pakenevia vankikarkureita kadulla. Egon tehtävä on "vahtia", että ihminen toimii sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla, eikä anna viettien johtaa käyttäytymistä. Analyysin tasolla ego (=vahtikoirat) koittaa saada viettipohjaa (=vankeja) kontrolliin (=vankilaan). Vankien paetessa hälytyskellot soivat kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.

VIETTIPOHJA "Kaviaari ja hummeri oli fantastista."

VEDENALAINEN MAAILMA ja MERENELÄVÄT liittyvät Samiin ja Oikkuun. Ensitreffeiltään ravintolasta lähtiessään Oikun kiittää tarjoilijaa: “Kaviaari ja HUMMERI oli fantastista”. Jos vedenalainen maailma tulkitaan viettipohjan vertauskuvaksi, niin koko ravintolareissu on metaforan nuorten kiinnostuksen heräämiselle toisiaan kohtaan. Ryöstön jälkeen Sami ja Oikku uppoavat pakoauton mukana järven pohjaan, VEDEN ALLE, PINNAN ALLE. Parenteesin mukaan KALAT ympäröivät auton. Viimein he onnistuvat uimaan pintaan, yläpuolella lentelee lokkeja".

YLIMINÄ "Kuulosti kun lokki olis joutunu ilmastointikanavaan."

Oikun äidin kuolemaan liittyvään tarinaan liittyy lentokoneella matkustaminen eli ILMASSA oleminen, LOKIT lentävät maan ja taivaan välissä ja Aarne pääsee kuoltuaan TAIVAASEEN, missä liihottelevat myös tarinassa aiemmin kuolleet lokit. Jos lokit ovat vertauskuva yliminälle, vastaa lokkien kirkuminen omantunnon ääntä. Sami hiljentää omatuntonsa tappaessaan lokin Oikun huoneessa, ja Oikku ryöstön yhteydessä. Lokkia nukettaneen näyttelijän repliikit syyllistävät tappajaa: “Simppa! Sillä oli just syntymäpäivä.” ja “Eeva! Se oli just päässy Simpasta yli.”

Sami arvaa Oikun äidin olevan kotoisin ensin Kotkasta, sitten Kiuruvedeltä ja lopulta Kruunupyystä. Äiti on lapselle auktoriteetti, jonka avulla lapsen yliminä alkaa kehittyä, joten äiti ja lintuihin viittaavat paikannimet yhdistyvät analyysissä luontevasti yliminään. Johtaja Kulmikon mielestä Runqvist on pahan ilman lintu eli hänellä ei rikollisena ole toimivaa yliminää.

Fyysiset ja psyykkiset tilat

Sanotaan, että unessa nähtävä talo/tila symboloi unennäkijää itseään. Tässä näytelmässä tilat vertautuvat vaivattomasti ihmiseen psyykeen - mikä sopii täydellisesti muuhun analyysiin.

TILAN DRAMATURGIA I - Tammerkosken pankki

PANKINJOHTAJAN HUONE = egon ydin

* paikka, josta pankin toimintaa johdetaan

* tietoisen toiminnan ja käyttäytymisen keskus

VASTAANOTTOTISKI = ego

* julkinen tila, jossa kohdataan muita ihmisiä

* edustaa päivätajuntaa, hyviä tapoja ja kontrollia

PANKKIHOLVI = viettipohjan ydin

* pankin "sydän"

* alas holviin laskeudutaan köyttä pitkin, sijaitsee “pohjalla”

* timantti (libido) sijaitsee pankkiholvin (viettipohjan) keskellä

HUOLTOKOMERO = viettipohja

* paikka, jossa harrastetaan seksiä

* pimeä - vertautuu tiedostamattomaan

* ei-julkinen - vertautuu yksityiseen

ILMASTOINTIKANAVA = yliminä, omatunto

* ilmastointikanavaan pääsee kiipeämällä

* sijaitsee muiden tilojen yläpuolella

* Runqvist sabotoi ilmastointijärjestelmän (tekee yliminän toimintakyvyttömäksi), jotta ryöstö (ei-toivottu käytös) onnistuisi

* Kulmikon mukaan ilmastoinnin (omatunnon) täytyy toimia, kun Prinssi Ludvig (yliminä) saapuu

TILAN DRAMATURGIA II - Oikun ja Samin treffipaikat

1) Oikku ja Sami menevät ensitreffeille RAVINTOLAan, jossa he nauttivat hummeria ja kaviaaria. Viettien tasolla ravinto yhdistyy hengissäsäilymiseen ja elämänviettiin. Merellinen ateria johdattaa pinnan alle, viettien maailmaan, VIETTIPOHJAan.

2) Onnistuneet treffit herättävät molemmissa halun uuteen tapaamiseen, joka tällä kertaa tapahtuu ELOKUVATEATTERIssa. Elokuvassa näyttelijät esiintyvät rooleissa. Arjessa olemme käyttäytymällä/näyttelemällä/esittämällä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla kontaktissa muihin ihmisiin; luomme itsestämme julkista kuvaa. Viettivoittoisten ensitreffien jälkeen otetaan sosiaalinen kontrolli - EGO - käyttöön.

3) Oikku ja Sami päätyvät OIKUN ASUNNOLLE, jonka sijainti kuudennessa kerroksessa sekä sisälle pyrkivät lokit viittaavat YLIMINÄän

TILAN DRAMATURGIA III - Oikun asunto

EPÄKUNNOSSA OLEVA SÄNKY = libido

* asunnon keskeinen elementti

* rajoitettu libido

* metafora Oikun esteitä kohtaavalle seksuaaliselle elämälle

* (huoltomiehenä esiintyvä) Sami korjaa sängyn

KYLPYHUONE = ego

* paikka, jonne Oikku menee siistiytymään eli kohentamaan julkista kuvaansa

* tietoinen

KOMERO = tiedostamaton

* pimeä tila, jonne Aarne viedään tajuttomana

TILAN DRAMATURGIA IV

VANKILA = rajoitettu viettipohja * rangaistus ei-toivotusta käyttäytymisestä * sosiaalinen eristys * fyysinen vapaus ja toiminta rajoitettua

KIRKKO = yliminä * jumalanpalveluspaikka * yliminän sijaintipaikka * Raija ja Sokka rakentavat suhteelleen yhteiskunnallisesti hyväksyttävää pohjaa Jumalan silmien alla

PORTAAT ja tikkaat * mahdollistavat kulkemisen eri tasoissa olevien tilojen välillä * kerroksisuus ja näytelmästä löytyvät tasot * konkreettisesta ja vertauskuvallista *  tarkastaja Sokka antaa Samille lahjaksi vieterilelun, joka “osaa mennä portaita alas”

kuvassa (vas.) Tommi Raitolehto ja Puntti Valtonen

HÄPEÄ - housut kintuissa

“Koskaan, koko urani aikana, en ole nähnyt kenenkään nolaavan itseään näin täydellisesti, Kulmikko.”

VÄITÄN, että yksi farssiin oleellisesti liittyvistä teemoista on HÄPEÄ, paljastuminen ja kasvojen menettäminen. Paljastumisen metafora "jäädä kiinni housut kintuissa" hyödynnetään tässä farssissa erinomaisesti.

Teema liittyy Kulmikkoon, joka pyrkii antamaan itsestään ja pankistaan mahdollisimman edustavan vaikutelman. “Tammerkosken pankista tulee kansallinen nähtävyys! Ja mikä vaikutus tällä onkaan meikäläisen julkiskuvalle. Nimi Putz A. Kulmikko tulee olemaan kaikkien huulilla.” Lyhyesti referoituna: ryöstön yhteydessä Kauppinen luulee riisuneensa johtaja Kulmikolta housut ja riisuu nyt omansa naamioituakseen Kulmikoksi. Tätä ‘Housut jalassa vai ilman housuja’ -tematiikkaa käsitellään kohtauksessa moneen otteeseen ja aihe kulminoituu Aamulehden päätoimittajan saapumiseen paikalle juuri silloin, kun oikea johtaja Kulmikko on housut kintuissa. NÄIN 😲!

Ja vielä "Hieman Hifistelyä" 😉: 

Häpeä liittyy lapsen kehitysvaiheisiin, ja teeman kruunaakin se, kuinka - erinäisten farssille tyypillisten tapahtumien ja väärinkäsitysten vuoksi - Kulmikko päätyy esittelemään tarkastaja Sokalle vauvan potkuhousuja omina housuinaan.

Häpeän perustyyppi on vauvan vierastaminen. Kun vauva ojentaa luottavaisesti kätensä aikuista kohti ja havaitsee, ettei tämä olekaan äiti, hän katkaisee lähestymisen, kääntää päänsä poispäin, kätkee kasvonsa ja alkaa itkeä. Kehityksen myötä vastavuoroisuuden vaatimus on tarkentunut: kun vauva huomaa, että vastassa ei olekaan odotettu äidin katse, hän häpeää väärää odotustaan. (Ikonen & Rechardt 2012, 130.)

Ikonen, Pentti & Rechardt, Eero (2012) THANATOS, HÄPEÄ ja muita tutkielmia. Prometheus Kustannus Oy.

KUOLEMANVIETTI thanatos

“Jos se näkee sut, se tappaa sut.”

* pyrkimys vapautua siitä, mikä koetaan häiritseväksi 

* pyrkimys pois mielipahasta, häiritsevästä asiasta tai ajatuksesta

* pyrkii poistamaan tai vähentämään jännitettä

* pyrkimys rauhaan ja helpotukseen

Kuolemanvietti saa näytelmässä monia ilmenemismuotoja:

1) AGGRESSIO 2) KONKREETTINEN KUOLEMA 3) VERTAUSKUVALLINEN KUOLEMA 4) TOISTAMISPAKKO / TOISTEISUUS

KUOLEMANVIETTI ja KONKREETTINEN KUOLEMA yhdistyy roolihenkilöistä selkeimmin VÄKIVALTAISEEN Runqvistiin, jolle häiritsevän ärsykkeen suoraviivainen tuhoaminen on ominainen ongelmanratkaisutapa. RUNQVIST on heittänyt ikkunasta Oikkua treffeille pyytäneen miehen ja on muutenkin tarpeen tullen valmis tappamaan. Kauppisen Runqvist järjestääkin pois päiviltä, kun tämä on hoitanut tehtävänsä. 

AGGRESSIO, HÄIRITSEVÄ AJATUS ja TOISTAMISPAKKO tiivistyy kohtauksessa, jossa Kulmikko ja Runqvist väittelevät siitä, mikä sattuu eniten: se jos ihmistä lyö mapilla, kepillä vai iskemällä tämän pää pöytään. Väittelyä myös demonstroidaan lyömällä ja hakkaamalla Aarnea. Episodi edustaa analyysissäni ajatusta tai ongelmaa, joka ei jätä rauhaan. Sitä pyöritellään ja toistetaan niin pitkään, kun se on välttämätöntä. 

Lokkien tappaminen on VERTAUSKUVA omatunnon (yliminän) vaientamiselle eli vapautumiselle häiritsevästä ajatuksesta.

TOISTEISUUS näkyy läpi näytelmän lukemattomissa muodoissa: mm. toistuvina lauseina, väärinymmärryksinä, yrityksinä saada timanttilippaan koodi, arvata kaupunki, tulla huoneeseen, tarjota vettä, tainnuttaa ihminen jne. jne.

Näytelmän lopusta löytyy varsinainen ihmisen SISÄISTÄ KAMPPAILUA ja RISTIRIITOJA kuvaava KUOLEMAHYBRIDI. Ahneus valtaa johtaja Kulmikon (egon itsehillintä pettää). Kulmikko tappaa (ego tuhoaa) timanttia (libidoa) vartioivan Paulin (vartija), Runqvist tappaa (viettipohja tuhoaa) Kulmikon (egon) JA Unkarin Prinssi Ludvigin (yliminän). Oikku ei pysty ampumaan Samia, sillä rakastaa tätä (elämänvietti). Kun Runqvist (viettipohja) yrittää ampua Oikun (tuhota egon), Sami (ego) loukkaantuu. Lopulta tarkastaja Sokka (yliminä) ampuu Runqvistin (voittaa viettipohjan).

Ja vielä "HIEMAN HIFISTELYÄ" 😉:

NIRVANA kuoleman metaforana

Kuolema lopettaa elämän, mutta jos kuolemanvietti pyrkii mielipahan päättymiseen ja vapautukseen häiritsevästä asiasta tai ajatuksesesta, niin kuoleman voi liittää myös NIRVANAn käsitteeseen. Elämä jatkuu - toistuu - niin kauan kunnes kuolemme. Nirvassa jälleensyntymisen kierre - toistuminen - päättyy. Ei enää häiritseviä tarpeita, kiusaavia ajatuksia ja levottomuutta herättäviä haluja. Ihminen on pyrkimyksistä vapaa. Levollinen autuuden ja rauhan tila on saavutettu. Nirvana on hengellinen vapauden ja täyttymyksen tila.

ORGASMI kuoleman metaforana

Otetaan tähän filosofointiin vielä yksi uusi suunta. Ruumiillista täyttymystä - ORGASMIa - kutsutaan pieneksi kuolemaksi. Seksuaalisuus puolestaan viittaa elämänviettiin, ja sekä elämän- että kuolemanvietti sijaitsevat viettipohjassa. Toinen pyrkii mielihyvään ja toinen vapautumaan mielipahasta. Molemmat tavoittelevat tyydytystä.

Ja viimein: TIMANTTILIPPAAN KOODI 6996 vertautuu harmoniaa ja tasa-painoa kuvaavaan jing & jang -symboliin.

(vas.) Osku Ärilä, Tommi Raitolehto, Juulianna Mäkelä, Samuli Muje, Puntti Valtonen, Heidi Kiviharju, Petra Ahola

Oidipaaliset perhesuhteet

* Oidipaalisessa kehitysvaiheessa lapsi haluaisi raivata samaa sukupuolta olevan vanhemman tieltään (=tiedostamaton toive vanhemman kuolemasta) ja saada vastakkaista sukupuolta olevan vanhemman kokonaan itselleen.*

Näytelmään sisältyy kaksi perhekuviota: SAMI ja hänen äitinsä RAIJA sekä OIKKU ja hänen isänsä JOHTAJA KULMIKKO. Samilta on kuollut isä, Oikulta äiti, ja molemmista suhteista on löydettävissä oidipaalisia aineksia.

Raijan kertoo Samille, että hänen oli mahdollista avioitua edesmenneen miehensä kanssa vasta oman isänsä kuoltua: “Isäs kärtti naimalupaa papalta yhä uudestaan, viikko viikon perään, kunnes lopulta yks päivä pappa sanoi: ”Sakari, luovuta nyt hyvä mies!”, johon sun isäs sanoi papalle että ‘sun on pakko suostua jonain päivänä’. Ja tiedätkö mitä? Vuos siitä ja pappa kuoli. Ja me mentiin naimisiin!” Raijan pohtiessa, onko hän ollut riittävän hyvä äiti Samille tämän isän kuoleman jälkeen, Sami vakuuttaa olevansa Pirkanmaan onnekkain kaveri. Sami elää siis onnellisessa oidipaalisen haaveen täyttymyksessä. Mutta tämä nuori mies tapaa Oikun ja rakastuu. Suhde alkaa kuitenkin todenteolla vasta, kun Raija on löytänyt itselleen uuden miehen tarkastaja Sokasta ja kun Oikun ylisuojeleva isä on poissa kuvioista - eli kuollut. Oidipaalinen kehitysvaihe on ohitettu molemmissa perheissä.

Kolmas perhe, JEESUS, MARIA ja JOOSEF, mainitaan isä-Kulmikon ja äiti-Raijan repliikeissä. Tämä perhe edustaa arkkityyppisellä tasolla kaikkein korkeimman ideaaliin perhettä. Oidipaalisen maallikkoanalyysini läpi nähtynä isä Joosef on poistettu äidin ja pojan rikkumattoman suhteen välistä kieltämällä hänen isyytensä ja torjumalla täysin ajatus isän ja äidin fyysisestä suhteesta. Tämä pyhä perhe kuvaa nimenomaan äidin ja pojan symbioosia ja oidipaalisen toiveen täyttymystä. Mutta koska poika ei kuitenkaan voi lopulta syrjäyttää isäänsä ja saada yksinoikeutta äitiinsä, isä nousee koskemattomaan ja jumalalliseen asemaan säilyttäen ehdottoman ja korkeimman auktoriteettinsa. Pojan on tyydyttävä kohtaloonsa.

LUETTAVAA:

Uskontopsykologia

Sigmund Freudin elämäntyö

Psychenet blogi

Kuolemanvietistä Tero Nymanin valmennusblogissa

Yliminästä wikipediassa

Pentti Ikonen ja Eero Rechardt: THANATOS, HÄPEÄ ja muita tutkielmia

 

EKSTRAT - hifistelyä

Esimerkkejä psyykeen kolminaisen rakenteen ja toisteisuuden ilmenenemisestä:

ESIMERKKI: Kulmikko - kolmikko

AVAIN TEEMAAN löytyy kohtauksesta, jossa pyöritetään vitsiä, joka perustuu nimen Kulmikko kuulemiseen sanana kolmikko. Englanniksi nimi on Freeboys, josta myös syntyy väärinymmärrys kolmesta henkilöstä (three boys).

SOKKA: Mä etsin Kulmikkoa.

SAMI: Tossa näyttäs olevan kolmikko. (osoittaa kolmen hengen joukkoa)

SOKKA: Mä näen, että siinä on kolmikko, mutta mä etsin Kulmikkoa.

Kohtauksessa sivutaan myös ennakoivasti jaksoa, jossa yksi näyttelijä esittää samanaikaisesti kolmea henkilöä:

SOKKA: Ei, kun mä etsin yhtä henkilöä, joka on Kulmikko.

SAMI: Mitenkähän mahtaa onnistua? Tietty, jos ne kaikki puetaan samaan päällystakkiin.

Dialogista löytyy analyysin kannalta riemastuttava kysymys "Mitä?! Onko Kulmikoita siis useampia!?"  johon analyysin tekijänä vastaan: KYLLÄ, kolmikoita todellakin on useampia. Tämä “farssin pyhä kolminaisuus” toistuu lauseissa, tapahtumissa ja asioissa miltei loputtomiin.

ESIMERKKI: Kolme kosijaa

Eki, Ilmari ja Göran ovat Oikun kolme kosijaa, joita esittää sama näyttelijä. Kosijat ovat läsnä kolmessa kohtauksessa:

1) Oikku puhuu puhelimessa peräjälkeen kosijoiden kanssa

2) kosijat ilmaantuvat Oikun ovelle yksi kerrallaan

3) yksi näyttelijä näyttelee yhtä aikaa kaikkia kolmea kosijaa

ESIMERKKI: Kolmikon ääni

KAITSU: Osaaksä puhua Kulmikon äänellä?

KAUPPINEN: En mä varmaan kolmea ääntä yhtä aikaa, mutta kuuntele nyt sitten, niin mä kokeilen…

KAITSU: Ei kolmikon, vaan Kulmikon! Kauppinen!

ESIMERKKI: Kolmikko kasassa

Kulmikko on varastamassa timanttia, kun paikalle tulevat Oikku, Runqvist ja Kulmikoksi naamioitunut Sami. Kulmikko reagoi henkilöiden peräkkäiseen ilmaantumiseen:

KULMIKKO: Oikku? Runqvist? Minä?!

Analyysin tasolla nämä kolme henkilöä itse asiassa edustavat yhtä henkilöä eli Kulmikkoa (Oikku=yliminä, Runqvist=viettipohja, Kulmikoksi naamioitunut Sami=ego).

Esimerkki toisteisuuden ja kuolemanvietin yhteydestä:

Kauppinen yrittää kolmesti irrottaa timanttilippaan koodia Aarnen kädestä. Tämän jälkeen fokus siirtyy Samiin, joka menee kukkakauppaan ostamaan Oikulle kukkia heidän kolmansille treffeilleen.

SAMI: No jos mä veisin nää tästä?

KUKKAMYYJÄ: Ai liljan, orvokin ja iiriksen?

SAMI: Vai onko ne kenties Liljan, Orvokin ja Iiriksen kukat?

KUKKAMYYJÄ: Älä oo hupsu. Ne on Susannan, Maijan ja Jaanan.

SAMI: No jos mä vien jonkun näistä?

KUKKAMYYJÄ: Ai tulppaanin, rhododenrdonin tai narsissin?

SAMI: Onko ne myytävänä?

KUKKAMYYJÄ: Ei. Ne on Liljan, Orvokin ja Iiriksen.

Lopulta Sami ostaa HAUTAJAISSEPPELEEN, sillä se on ainoa, mitä on tarjolla. Analyysin tasolla hautajaisseppele yhdistyy kuolemanviettiin. Mitä kohtauksessa siis tapahtuu? Samilla on “häiritsevä ajatus”: hän haluaa ostaa kukkia Oikulle. Hän hakee tilanteeseen ratkaisua. Sami yrittää löytää ostettavia kukkia niin kauan, kunnes saa kukat. Hautajaisseppele on vertauskuva kuolemanvietille. Häiriötila loppuu. Kuolema. Vapautus.